what i've been up to

IMG_2009IMG_2008

Hei vaan kaikille, jotka ootte tänne jostain syystä eksyneet! Kuulumisia voisin vaikka hieman jaella.

Tässä on nyt siis meneillään valehtelematta mun elämäni kiireisin kevät. Kirjotukset oli ja meni, ja niistä selvittiin kai ihan kunniallakin. Lakki odottaa jossain kaupassa, se pitäis vielä käydä ostamassa, niin sitten on enää ylioppilasjuhlia lukuunottamatta tää lukioura loppuun taputeltu. WOHOO! Lomalla ei kuitenkaan vielä olla, sillä esimerkiksi ensi kuussa odottaa vielä laulun tasosuoritus (3/3) sekä pääsykokeet...
IMG_2030
IMG_1949 IMG_2042IMG_2053IMG_2013IMG_1994
Musta tuntuu, että oon alkanut pikkuhiljaa oppia arvostamaan elämää uudella tavalla. Oon kyllä aika varma, että sillä mun tekemällä viimeaikaisella elämänmuutoksella on ollut aika paljon osaa tässä asiassa. Kun elämässä on merkitystä, niin sitä merkitystä ei tarvii hakea epätoivoisesti turhista paikoista. Tottakai on huonoja päiviä ja heikkoja hetkiä, mutta kokonaisuudessaan oon ollut tosi onnellinen. Ja siitä mä kiitän Jumalaa. Elämä on parempaa kun ei tarvii pelätä, ja vaikka pelkääkin, niin sen pelon rinnalla on aina toivoa jostain paremmasta ja tieto siitä, että loppupeleissä mitkään asiat ei ole yksin omissa käsissä, eikä mikään pysty murtamaan niin, ettei siitä koskaan toipuisi.

Niinä heikkoina hetkinä tieto siitä, että parempaa on edessä auttaa jaksamaan. Ilman Jeesusta mä en ois mitään. Ilman uskoani mä oisin vaan pinnallinen, epätoivoinen ja hauras ihminen. Usko ei tee musta pyhimystä. Mussa on yhä omat virheeni ja mielessä pyörii silloin tällöin muutamat epätoivoiset ajatuksetkin, mutta noi tekijät ei enää määrittele mua. Syy miks mä halusin jakaa tän teille on se, että jos siellä lukijoissa on ketään keitä edes hiukan kiinnostaa tällaiset asiat, niin sä kuulisit näistä. Mä en koskaan halua tyrkyttää uskoani kenellekkään. Mutta mä en myöskään aio vaieta siitä. Se pelasti mut, ja mä tiedän, että se voi takuulla pelastaa myös sut.

Xoxo, Sara