26.4.2013 - BELIEVE - the best day ever

Torstai, päivä ennen päivää, jolle omistin tämän postauksen, oli kiireinen ja väsyttävä. Matkattiin Jennin kanssa junalla Helsinkiin ja ilta koitettiin metsästää keskustasta JB -fanipaitoja, mutta turhaan. Väsättiin sellaset sitten loppujen lopuks ihan itse ja molemmat oli ihan tyytyväisiä lopputuloksiin. Ite tein valmiiks myös lappuset keikkaa varten ja ennen nukkumaanmenoa katottiin Never Say Never -leffa ja siihen oli sitten kiva uinahtaa, sillä seuraava päivä oli jotain unelmaa.

Perjantai, 26.4, Justin Bieber -päivä. Jota oltiin ootettu, itse henk.koht. monta vuotta, oli vihdoin tullut. Herättiin tosi ajoissa ja mentiin kahdeksaks Kaisaniemeen odottelee Welcome To Finland Justin Bieber -tapahtuman alkamista. Oltiin siellä niin ajoissa, että jo alkuun saatiin paikat läheltä lavaa. Sitten siinä neljän tunnin sisällä porukkaa tuli lisää paikalle ja puski edessä olevia ihmisiä eteenpäin ja sitä mukaa mekin Jennin kaa sitten yhtäkkiä oltiin tokalla rivillä.


Siellä esiinty Robin, joka oli todella hyvä! En aiemmin oo sillee diggaillu, mutta ton jälkeen miun asenne muuttu täysin. Sitten nähtiin myös Diandra, Euroviisuedustaja Krista Siegfrids, Jontte Valosaari, Mikael Gabriel ja ylläriesiintyjinä JVG ja Cheek. Voin vaa sanoa, että siinä vaiheessa ku Cheek hyppäs lavalle mie menin ihan sekasin... Vaikka oltiin ihan jäässä ja kylmissämme koko tapahtuman ajan ja kaiken kukkuraks lopussa rupes sataa vettä ja kastuttiin läpimäriks, niin silti se oli ihana kokemus. Ja se oli vasta koko päivän alkua.

Mentiin sieltä junalla Pasilaan muutamaks tunniks oottelee illan kohokohtaa. Sitä mitä kaikki oli tullu kattomaan, Justinin konserttia. Oltiin Jennin kaa molemmat ihan väsyjä ja jäässä ja siinä koitettiin kuivatella itteämme vesisateen jäljiltä. Sitten vihdoin ku lähettiin Hartwall areenan pihaan jonottaa, niin sillon vasta tajusin mitä oli edessä ja silmät alko kirkastumaan aika lailla!

Kun oltiin viimein sukellettu sen kauheen valtavan Belieberihmismeren läpi ja löydetty ittemme oikeeseen katsomoon ja omille paikoillemme alkoi varsinainen odotus. Robin lämppäs tosi hienosti ja sai yleisön hereille, vaikka toisaalta suurin osa porukasta kiljui siellä täyttä häkää ja ois ollu innoissaan ilman mitään, sillä tää oli ainutlaatuinen kokemus ja ilta. Itse kiljuin täyttä häkää jo Kaisaniemestä lähtien, nii, että pelotti jo, että ennen itse konserttia ääni pääsis loppumaan!

Kuten tiedotusvälineetkinkin ilmoitti, niin Jusin oli myöhässä tunnin ja aloin itse jo vaipuu epätoivoon, sillä se odotus oli jotain todella kummallista. Se oli okeesti kummallista. Aina kun jossain sytty vähäsenki jotkut valot, tai alkoi kuuluu musaa, niin kaikki rupes, itse mukaanlukien, kiljumaan kurkku suoraan. Jostain katsomosta lähti liikkelle jopa jossain vaiheessa aaltoliike katsomosta katsomoon, jonka sain itelleni kameraan purkkiin.
Isolla screenillä oli koko ajan näkyvillä avain punaisella taustalla. Osasin aavsitella, että siihen välkähtäis jossain vaiheessa laskuri ja niin kävikin. Valot välkähti ja koko Hartwall areena havahtui todellisuuteen siinä vaiheessa, odotus oltiin palkittu! Varsinkin silloin kun laskuri oli nollassa ja screeniltä alkoi näkymään aloitusvideo, niin itseltäni lähti  taju kokonaan. Se video kesti jonkun aikaan ja pian jo Justin laskeutui siivet selässään lavalle. Se oli jotain uskomatonta. Ja kun sanoin, että menin sekaisin, niin todella tarkoitan sitä...

Koko konsertti oli ihan taivaallinen ja out of this world! Kaikki Suomen Belieberit teki kaikkensa, että Justin muistais meidät. Toivon koko sydämestäni, että tulis vielä toinen maailmankiertue missä JB tulis Suomeen ja saisin nähdä sen uudestaan ja sitten kyllä hommaisin permantoliput, että pääsisin näkee sen kunnolla, nimittäin meidän katsomo oli ihan liian kaukana, eikä päästy näkee sitä kunnolla oikein missään vaiheessa. Silti, en halua valittaa sillä sain nähdä Idolini, osallistua tuohon huippumegamahtavaan konserttiin, jonka kuvailemiseen loppuu sanat kesken.

Kun toi oli ohi, niin tuli oikeesti aika tyhjä olo - Siksi tähänkin jää tyhjää, koska olin/olen sanaton!

Eilen kävellessä Jennin kaa kaupoilla nähtiin KICKS:in edessä tuon pahvista tehty Justin, niin miun oli vaan pakko saada kuva itestäni sen vieressä. Kai se jollain tapaa korvasi sen, että en päässy Meet&Greetiin?  ♥

Xoxo, Sara