here we go again

Istun taas junassa matkalla Helsinkiin. Tästä on alkanut jo muodostua tällainen joka viikkoinen rutiini, josta olisi yhtäkkiä aika vaikea oppia pois.
Miun elämä on muuttunut niin paljon. Nykyisin käyn hädin tuskin koulussa, oon tosi paljon poissa kotoa ja saan elää unelmaani. Koen itteni välillä etuoikeitetuks, vaikka rästiin jääneet koulujutut kummitteleekin jostain nurkan takaa. Tää on miun elämää tällä hetkellä ja en haluis muuttaa tätä mihinkään.
Ajatus siitä, että tää ois yhtäkkiä ohi kauhistuttaa vähän. Ei sitä kuitenkaan tiedä mitä tässä käy, sitä vaan ei voi tietää ja siks on tosi tärkeetä edetä hetki kerrallaan, nauttia kaikesta täysillä ja koittaa omaksua niin paljon uusia asioita kun pystyy.

Viimesin pudotustilanne oli tosi jännittävä. Muistan sen kun kattelin ympärille sitä salia, tuomareita ja vierellä seisovia kanssakilpailijoitani. Ajattelin ääneen, että tää on ihan hullua. Sitten kun miun nimi kuulutettiin jatkoonpääsijöiden joukossa järjetön onnellisuusryöppy valtas miut ja hihkutin ihan ku joku hullu. Se tunne oli sanoinkuvailemattoman mahtava ja oon NIIN kiitollinen kaikille jotka äänesti miut jatkoon!

Nyt on taas edessä uusi Idols viikko ja uudet haasteet. Uskon siihen, että käy niin kun on tarkotus. En jaksa stressata turhaan vaan nyt pitää ottaa kaikki ilo irti, tiiä vaikka olis viimenen kerta kun saan elää siellä hulppeessa talossa, nähä ihania Idols crewn ihmisiä ja esiintyä suurella lavalla suorassa tv-lähetyksessä.
Toivon kuitenkin, että edessä ei ole viimeinen matkani Helsinkiin Idolsin merkeissä, vaan sydämeni pohjasta toivon, että saan jatkaa vaan pidemmälle ja pidemmälle tässä kisassa. This is my dream!

P.S. En voi kiittää teitä tsemppareita liikaa, thank u ♥
Xoxo, Sara